ADSL-modeemia ei voi käyttää reitittimenä kyläverkossa! Tarkista ettei reitittimesi ole kiellettyjen laitteiden listalla.

Kyläverkkoliittymän jako usealle verkkolaitteelle

Joissain asunnoissa saattaa olla useampi aktiivinen verkkoliitin, joita voi käyttää vapaasti. Asunnon aktiiviset verkkoliittimet voi tarkistaa täältä. Aktiivisen verkkoliittimen verkkoyhteyden voi jakaa usealle verkkolaitteelle käyttämällä kytkintä, reititintä tai langatonta tukiasemaa. Edullisin ja helpoin asennettavista on verkkokytkin. Mikäli haluat muodostaa sisäverkkoyhteyden asuntosi verkkolaitteiden välillä, niin kannattaa hankkia reititin. Sisäverkko mahdollistaa suoran liikennöinnin asuntosi verkkolaitteden kesken, niin etteivät laitteet näy suoraan kyläverkon puolella.

Kytkin

Helpoin ja edullisin tapa jakaa kyläverkkoyhteys usemmalle verkkolaitteelle on kytkin. Kyläverkkokäyttöön sopivat 10/100 Mbit/s nopeudella toimivat verkkokytkimet (Network switch). Toisin kuin reitittimessä, kytkimessä on mallista riippuen vaihteleva määrä pelkkiä ethernet LAN portteja. Tyypillisessä pienessä kytkimessä on viisi porttia. Kytkimen asennus on helppoa. On vain kytkettävä mielivaltainen portti kyläverkon verkkoliittimeen. Jäljelle jäävistä porteista voi vetää kaapelit asunnon verkkolaitteisiin. Kytkimeen kytketyt verkkolaitteet saavat IP-osoitteen suoraan kyläverkosta, jonka muoto on: 86.50.*.*. Mikäli asunnossa on enemmän kuin neljä verkkolaitetta, suosittelemme käyttämään kytkimen sijasta reititintä.

Reititin

Mikäli haluat muodostaa asuntosi verkkolaitteiden välille sisäverkkoyhteyden, niin kannattaa hankkia reititin (Ethernet router). Langatonta yhteyttä tarvitsevalle langaton reititin (Wireless ethernet router) on oikea vaihtoehto. Kyläverkon verkkoliittimestä kytketään ethernet kaapeli reitittimen sisään tulevalle yhteysportille, joka on kuvan mukaisesti merkitty WAN tai Internet merkinnällä. LAN portteihin liitetään asunnon sisäiset verkkolaitteet. Oikein kytkettynä reititin saa kyläverkosta 86.50.*.*-muotoisen IP-osoitteen. Sisäverkon verkkolaitteet puolestaan saavat reitittimeltä yleensä 192.168.*.* muotoisen IP-osoitteen. Jotkut reitittimet käyttävät myös 10.0.*.*-muotoista osoitealuetta. Sisäverkossa olevat verkkolaitteet voivat kommunikoida keskenään, ilman että niiden liikenne näkyy kyläverkkoon. Kun sisäverkosta liikennöidään ulkomaailmaan, hoitaa reititin viestin eteenpäin NAT-muunnoksella.

Mikäli käyttöön otetaan langaton reititin, on huolehdittava langattoman yhteyden salauksesta. Laitteen ohjekirjassa pitäisi olla ohjeet salauksen asettamiseksi. Suosittelemme WPA2- tai WPA-salauksen käyttöä. Yhteyden salauksella varmistetaan, etteivät ulkopuoliset pääse väärinkäyttämään yhteyttä tai urkkimaan tietoja sisäverkon verkkolaitteilta.

Mikäli langaton yhteys pätkii, niin syynä on todennäköisesti naapurustoon asennettu toinen langaton reititin, joka toimii samalla radio-kanavalla kuin oma laitteesi. Radio-kanavaa voi muuttaa langattoman reitittimen asetuksista ja laitteen ohjekirjassa on tähän yleensä ohjeet.


Huonosti toimivat laitteet

Tähän on listattu reititin malleja, joiden käytössä on esiintynyt yhteysongelmia kyläverkkokäytössä. Huom! Lista ei ole kattava, mutta jos sinulla on pari vuotta tai vanhempi reititin, voi ongelmia tulla. Jos olet hankkimassa ensimmäistä reititintäsi, etkä ole varma toimisiko laite kyläverkossa, voit aina kysyä kyläverkon ylläpidolta kyseisestä laitteesta ennen kuin teet ostopäätöksen. Emme voi mainostaa tai suositella tiettyjä merkkejä. Emme myöskään pysty testaamaan kaikkien markkinoilla olevien laitteiden sopivuutta. Myös joidenkin valmistajien uusimmissa reitittimissä on ollut ongelmaa lähinnä standardeista poikkeavien ratkaisujen vuoksi.

Kielletyt laitteet

Tähän on listattu laitteet, jotka aiheuttavat koko verkon toimintaa häiritseviä ongelmatilanteita. Listalla olevia laitteita ei pidä käyttää kyläverkossa. Kiellettyjä laitteita käyttävät liittymät pääsevät nopeasti jäähylle.